HAUSKAA TIEDETTÄ

Avaruus

                                                                                                                  

Leena Tähtinen oli turkulainen avaruustähtitieteilijä, joka joutui poistumaan keskuudestamme aivan liian varhain. Tähtinen kirjoitti Tiede –lehteen monta mainioita avaruusaiheista artikkelia, jotka avautuivat myös minunkaltaiselleni fysiikkaa ymmärtämättömälle lukijalle.  Erityisesti mieleeni on jäänyt juttu, jossa tyttö kulki läpi mustan aukon.  Jutun luettuani jäin miettimään sitä, että jos tuollaista matkaa tarjottaisiin, suostuisinko siihen tietäen hyvin, että kyseessä on ainutkertainen matka, mutta sen jälkeen ei olisi enää mitään.

Avaruus tarjoaa hyviä aiheita loistavien juttujen tekemiseen. Skeptikkona tietysti toivoisin, että lehdet luopuisivat horoskoopeista ja tarjoaisivat sen sijaan hauskaa avaruuteen liittyvää tiedettä.

Kehitysbiologia

Tiesittekö sen, että miehen naiselta saama polvia notkauttava katse on kehitysbiologiaa? Kyse on siitä, että kun nainen esimerkiksi kadulla näkee itseään kiinnostavan miehen, naisen silmien pupillit laajenevat. Mies kokee katseen kutsuvana, joten jos mies on riittävän rohkea, niin illasta ja yöstä voi tulla ikimuistoinen.   Tässäkin lajissa tavataan dopingia. Atropa belladonna –kasvista  voidaan valmistaa alkaloideja sisältävää uutetta, joka laajentaa pupilleja. Tässä tilassa nainen ei kuitenkaan viesti miehelle niin aidosti kiinnostustaan, kuin pupillien laajetessa itsestään.

Edellä sanottu oli ehkä vielä siedettävää ja monen lukijan ennestään tuntemaa kehitysbiologiaa, mutta nyt on tulossa rajumpaa.

Rexona ja muut voimakkaat hajusteet saattavat olla yksi syy länsimaiden alhaisiin syntyvyyslukuihin. Miesten ja naisten hiessä on nimittäin feromoneja, jotka perustuvat meidän kunkin omaan hormonitoimintaamme. Tämän vuoksi kenen tahansa miehen ja naisen feromonit eivät sovi yhteen, vaan omassa alitajunnassamme tapahtuu jotakin, kun kohtaamme nenään tulevat oikeat feromonit. Jos rohkeutta jälleen on riittävästi, niin tulossa on toinen ikimuistoinen yö.   On epäilty, että myös ehkäisypillerit saattavat muuttaa naisen lähettämiä feromoneja, mutta lopullinen näyttö ymmärtääkseni puuttuu.

Ihminen ei siis ole ollenkaan niin järkevä ja vaistoista vapaa, kuin kuvittelee olevansa. Sellainenkin tutkimustulos on saatu tätä väitettä vahvistamaan, että yksinään esimerkiksi elokuvateatteriin menevä mies valitsee satunnaisuutta suuremmalla todennäköisyydellä penkin, jossa edellisen näytöksen aikana on istunut nainen, jolla oli kuukautiset.

Yksi kehitysbiologian ongelma on ollut isoäitien olemassaolo.  Mihin naisia tarvitaan sen jälkeen, kun heidän hedelmällinen aikansa päättyy?  Tällä hetkellä useimmat tutkijat ovat taipuvaisia kannattamaan sitä näkemystä, että lapsen hidas kasvaminen itsestään huolehtivaksi aikuiseksi onnistuu varmemmin  isoäidin avulla. Naisten miehiä innokkaampi osallistuminen lastenhoitoon saattaa muuten johtua siitä, että vain äiti ja hänen äitinsä voivat olla varmoja siitä, että lapsi on heidän kantasolujensa kantaja. Isät ja isoisät eivät voi koskaan olla varmoja lasten alkuperästä. Vastapainoksi miehet pysyvät hedelmällisinä koko ikänsä. Kehitysbiologian kannalta onkin täysin ymmärrettävää se, että kaikenikäiset miehet ovat kiinnostuneita nimenomaan hedelmällisessä iässä olevista naisista.  Tästä pääsenkin kysymykseen puolisoiden oikeasta ikäerosta. Paitsi hedelmällisyys myös halu vaikuttaa asiaan. Suomalaisen tutkimuksen mukaan nimittäin miesten ja naisten haluissa on n. 20:n vuoden ero. Siis naisen halu on yhtä voimakas, kuin häntä 20 vuotta vanhemman miehen. Tämähän saattaa ns. puumanaiset kiusalliseen valoon. Vai saattaako se sittenkin kiusalliseen valoon heidän kanssaan olevat miehet?

Mietimme kerran kaukoliikenteen bussissa entisen työkaverini kanssa menopaussin ohittaneisiin naisiin kiinnitettäviä tarroja. Tämä entinen työkaverini on itse menopaussin ohittanut nainen.  ”Parasta ennen” –päivän lisäksi keksimme ainakin seuraavat:  ”tämä puoli ylöspäin”, ”vuosihuolto suoritettu” ja ”ravistettava ennen käyttöä”.

Se pitää kuitenkin muistaa, että ihmisellä on muista eläimistä poiketen neljän aanelosen pinta-alan verran aivojen kuorikerrosta, cortexia. Tämä antaa ihmiselle mahdollisuuden päättää omasta käyttäytymisestään myös perimän, hormonitoiminnan ja tunteiden vastaisesti. Tupakointi muuten ohentaa cortexia melkoisesti.

Suomalaisten sosiologien tiedeseura on nimeltään The Westermarck society.   Edward Westermarck (1862 – 1939) oli suomalaisen sosiologia isä, sillä hän toi sosiologian Suomeen.  Westermarck oli  myös sosiaaliantropologi, sillä hän tutki avioliittoa ja seksuaalista käyttäytymistä. Häntä pidetään Suomen ulkopuolellakin yhtenä merkittävimpänä Sigmund Freudin oidipuskompleksin kriitikkona.

Suomen kieli

Kielitiedekin voi olla hauskaa. Se voi jopa olla rivon hauskaa. Suomen paras sanamuunnosten asiantuntija lienee Jussi X. Hämäläinen. Häneltä on toistaiseksi julkaistu neljä aiheeseen liittyvää kirjaa. Niiden nimet ovat ”Häipyvät tavut”, ”Patinoidut runot”, ”Muutetut sitsit” ja ”Sukkelin kielioppi”.  Hiidenkivi –lehdessä 1/2011 on Erkki Lyytikäisen arvio Sukkelin kielioppi –kirjasta.

Lyytikäinen toteaa, että sanamuunnoksista kiinnostunut henkilö näkee tahattomia muunnoksia kaikkialla.  Espoossa on muun muassa Soukan rantatie ja Vallikuja.  Espoossa toimii myös hautaustoimisto Kielonkukka.  Helsingissä taas järjestetään vuosittain festivaali Kallio kukkii.

Porkkana Soliariumia tehokkaampi

Paljon porkkanoita ja muita paljon karoteenia sisältäviä vihanneksia syövät miehet ja naiset näyttävät vastakkaisen sukupuolen edustajista houkuttelevimmilta, kuin ruskettuneet ihmiset. Tähän ei vaikuttanut se, oliko rusketus peräisin auringonvalosta vai solariumista. Tutkijat arvelevat syyksi sen, että geeneissämme on valmius pitää keltaista ihoa terveyden merkkinä.

Lippalakki päässä lippa niskan puolella ja työntekijät muussa kuin työssä

Jos te, hyvät hiphopparit luulette keksineenne sen, että lippalakki voi olla päässä lippa niskan puolella, on minun tuotettava teille pettymys. Jo 1920 –luvulla Turun yliopiston tähtitieteen professori ja myöhemmin akateemikko Yrjö Väisälä nähtiin usein Turussa lippakki väärin päin päässä eli lippa niskan puolella.  Ainakin tähtitieteilijät arvavat syyn siihen. Syy on tietysti se, että jos lippa olisi ollut otsan puolella, se olisi estänyt tähtien katsomisen. 

Väisälään liitty myös juttu, jolla on liittymä aivan uuteen tutkimustulokseen. Tarkoittamani tutkimustulos oli se, että suomalaiset palkansaajat käyttävät päivittäisestä työajastaan suuren osan muuhun, kuin työntekoon.  Väisälän asssintentti T. J. Kukkamäki valmisteli syksyllä 1931 väitöskirjaansa. Ainakin kerran Väisälä vei hänet kotiinsa Puolalanpuistoon lounaalle. Väisälä oli Itä-Suomesta kotoisin ja tunsi erityistä veroa kokkelipiimää kohden. Niinpä hän kysyi vaimoltaan Martalta, josko tämä osaisi tehdä sitä.  Martta kieltäytyi kunniasta. Herrojen kävellessä Väisälältä yliopistolle tokaisi Väisälä assistentilleen: ”Koitetaan, mie maksan maion, jos sie teet työn!”  Fysiikan laboratorio oli kuin tehty kokkelipiimän valmistamiseen.

Väisälää koskevat jutut ovat Timo Soikkasen kirjoittamasta ja Kirja-Auroran kustantamasta kirjasta: ”Akateemiine huumori Aura rannoill, osa 2.

KERTOMUS PÄÄTTYY LOPPUUN

Tänään helmikuun 28. päivänä 2011 eli Kalevalan ja suomalaisen kulttuurin päivänä MOT –ohjelma TV1:ssä käsitteli vainajien kuljetusten kilpailuttamista. Poliisyksiköt ja sairaanhoitopiirit kilpailuttavat vainajien kuljetukset aina säännöllisin välein. Tässäkin asiassa kilpailuttaminen on johtanut laadun heikkenemiseen. Omana mielipiteenäni sanon, että tämä on asia, joka kannattaa kilpailuttaa vaikka laatu heikkenisikin. Minulle sopii hyvin se, että kuoltuani minut kuljetaan ruumishuonelle halvimmalla mahdollisella tavalla. Se voi tarkoittaa polkypyörän tarakkaa tai henkilöauton takakonttia, kunhan kuolinpesä säästää.