LUONNONUSKONTO NYKYSUOMESSA

Luulin aprillipilaksi radio Suomen 1.4.2009 esittämää haastattelua, jossa raaseporilainen Hessu ennusti kevään ja kesän säät.  Kun lähetys seuraavalla viikolla uusittiin, ja kun se monta viikkoa jälkeenpäin oli edelleen luettavissa kyseisen radioaseman www –sivuilla, aloin epäillä, että juttu olikin tarkoitettu todeksi. Hessu kieltäytyi paljastamasta ennustusmenetelmiään, mutta aukaisi niitä sen verran, että kertoi tekevänsä ennusteensa kasvien ja eläinten käyttäytymisen perusteella. 

Kyseessähän on selvästikin luonnonuskonto.  Luonnonuskonnot olivat vallitseva uskonnonlaji Suomessa ennen, kuin kristinusko tuli ja valloitti. Elias Lönnrotilla oli ilmeisesti vaikeuksia ottaa luonnonuskontoja Kalevalaan, harras kristitty kun oli.  Kyllä Kalevalassa luonnonuskonnon jumalia siltikin vilisee ihan riittävästi. Taitelija R.W. Ekman kuvaa vanhalla ylioppilastalolla säilytettävässä maalauksessaan ”Väinämöisen soitto” luonnonjumalia näyttävästi. Maailmahan syntyi, kun telkkä (sotka) muni alkumunan Ilmattaren polvelle.

Juhani Aho kuvaa romaanissaan Panu luonnonuskontojen taistelua kristinuskoa vastaan. Panu on noita, joka perimätiedon ansiosta tuntee suvereenisti kaikki luonnossa olevat jumalat apureineen. En tiedä, minkälainen tämän päivän Suomi olisi, jos luonnonuskonnot olisivat pitäneet pintansa. Siitä olen kuitenkin varma, että Hessu olisi noita. Noidan toimenkuva oli kylläkin laajempi, kuin pelkkä säiden ennustaminen, sillä noita toimi lääkärinä ja hoiti varmasti nykyisten pappienkin tehtäviä. Noidan tärkein tehtävä oli kuitenkin hoitaa suhteita erilaisiin jumaliin ja vastaaviin.

Samalla kun me ihmiset suhtaudumme varauksella vieraisiin ihmisiin ja muuhunkin vieraalta vaikuttavaan, samalla me helposti kuvittelemme, että vieraalla on sellaisia kykyjä, joita meillä itsellämme ei ole. Taisi olla Valitut palat –lehti, joka joskus kauan sitten julkaisi asiaa valaisevan vitsin. Suomalainen turistiryhmä oli saanut ainutlaatuisen tilaisuuden vierailla kanadalaisessa intiaanireservaatissa. Reservaatissa ryhmälle esiteltiin myös reservaatin poppamies, jonka sanottiin olevan taitava säitten ennustaja.  Syksyä kun elettiin, niin joku turisteista kysyi varovasti poppamieheltä tulevan talven säitä. ”Tulla kylmä talvi”, sanoi poppamies ja vahvisti vielä: ”hyvin kylmä”.  Turistien joukossa oli joku skeptikko, joka kysyi, voisiko poppamies kertoa, mistä hän päättelee, että talvesta tulee kylmä. Poppamies vastasi: ”No tuossa reservaatin rajan takana asua valkoinen mies. Hän hakata paljon halkoja. Siitä minä tietää, että tulla kylmä talvi:”

Nyt marraskuussa 2010 tilanne on se, että iltapäivälehdet ennustavat ennätyskylmää talvea, mutta Hessu taas ennustaa leutoa talvea.  Odotamme jännityksellä talvea!

Totta puhuen suhtaudun näihin Hessuihin, sammakkomiehiin ja muihin säitä ennustaviin kansanmiehiin hieman myönteisemmin, kuin muuhun huuhaahan johtuen siitä, että noidat ovat kiinteä osa omaa kansanperinnettämme.  Sitä en kuitenkaan unohda, että kasvit ja eläimet ovat ihmistäkin tietämättömimpiä tulevien säiden suhteen.  Ne kertovat jossain määrin siitä, minkälainen sää on edellisten kuukausien aikana ollut, mutta eivät ennusta tulevia. Jos pihakoivu kellastuu juhannuksena, niin se kertoo, että kevät ja alkukesä ovat olleet kuivia, mutta ei kerro mitään heinä-, eikä elokuun säistä. Seinän rakoon työnnetty puutikku taas reagoi voimakkaasti ilman lämpötilaan ja kosteuteen.