RAVINTO JA LAIHTUMINEN

Nyt olen astumassa sellaisella aihealueella, että itseänikin hirvittää. Ravinnon ja laihtumisen alalla liikkuu huuhaata aivan hirveästi. Suuret elintarvikeyritykset tekevät omaa lobbaustaan pyrkien osoittamaan, että juuri heidän tuotteensa ovat terveen elämän kannalta välttämättömiä. Näillä yrityksillä on kokonsa vuoksi mahdollisuuksia niin voimalliseen lobbaukseen, että sen paineessa on todella pidettävä pää kylmänä.  Noin 15 vuotta sitten alkoi kuulua sellaista tietoa, että vihreässä teessä on antioksidantteja.  Muutama kuukausi sen jälkeen alkoi tulla tutkimustietoa siitä, että mustassa teessä on enemmän antioksidantteja kuin vihreässä. Muutama kuukausi tämän jälkeen selvisi se, että kahvissa vasta onkin paljon antioksidantteja.  Suurten lobbaajien lisänä ovat sitten kaikenlaiset pienet yritykset ja yrittäjät, jotka yrittävät kaupata oikotietä onneen. Onnena tarkoitan tässä tapauksessa terveellistä ruokaa ja laihtumista. Tulkoon nyt heti sanotuksi, ettei oikotietä ole.

Haluan huomauttaa myös siitä, että on hieman eri asia puhua laihtumisesta ja sitä auttavasta ravinnosta, kuin terveellisestä ravinnosta. Laihtumisen kannalta ei esimerkiksi ole merkitystä sillä, mitä rasvaa syö, mutta terveelliseen ruokaan pyrittäessä rasvoilla taas on suuri merkitys.  

En keksinyt aiheeseen muuta lähestymistapaa, kuin ottaa muutama erillinen asia esiin tavalla, joka minusta vastaa olemassa olevaa tutkimusnäyttöä.

YLE TV1:n MOT –ohjelma ei ole tiedeohjelma, vaan TV1:n oma iltapäivälehti, jonka on etsittävä sensaatioita elääkseen.  Niinpä kova rasva eli kokomaito, voi, kerma, naudan rasva ja kookosrasva eli kookosöljy ovat aivan yhtä vaarallisia, kuin ennenkin, eikä yhtään infarktia synny ilman LDL –kolesterolia.  Suomessakin on joitakin ihmisiä, joilla on sellaiset geenit, että he voivat syödä kovaa rasvaa mielin määrin LDL:n nousematta. Näitä ihmisiä on kuitenkin Suomessa vähän. Suurimmalla osalla suomalaisista on tässä mielessä ikävämmät geenit, joillakin jopa niin ikävät, että heidän on todella vaikeaa saada LDL –kolesteroli hallintaan.

LDL –kolesteroli tarttuu verisuonen seinämään. Jos verenkierrossa ei ole riittävästi HDL –kolesterolia kuljettamaan LDL:ää pois, niin alkaa LDL kasautua tiettyyn kohtiin ja kerää ympärilleen verihiutaleita ja muuta moskaa ja aiheuttaa näin vähitellen verisuonitukoksen.

Jos et, hyvä lukijani, voi syödä rasvaista kalaa, niin ei ole viisasta korvata sitä kala- eikä krilliöljykapseleilla, sillä kasviöljyistä ja ennen kaikkea rypsiöljystä saa samat rasvahapot paljon halvemmalla, ja luultavasti myös terveellisemmin. Kaupanpäälle saat vielä E –vitamiiniakin.  Nykyäänhän omega 3:ea tapaa lisättynä milloin mihinkin elintarvikkeeseen. Tästä saattaa seurata se, että innokkaimmilla näiden tuottajien ostajille rasvojen keskinäinen suhde kehittyy tavalla, joka ei välttämättä ole hyväksi.

Sikäli kun olen oikein ymmärtänyt, perustavat Kari Salminen ja muut maitorasvan puolestapuhujat väitteensä sille tosiasialle, että kovien eli tyydyttyneiden rasvojen ja infarktin välinen yhteys on osoittamatta. Oman näkemykseni mukaan tilastollista näyttöä on riittävästi, jotta kasvi- ja kalarasvoja  voi pitää kovia rasvoja terveellisimpinä.  Kirjoittaessani tätä perjantaina joulukuun kolmantena 2010 oli Tiede –lehden viikkokirjeessä linkki tutkimustulokseen, joka saattaa johdattaa tutkijat lähemmäs tyydyttyneiden rasvojen ja infarktin väliseen suhteeseen. Pidän parhaana kopioida koko uutistekstin sellaisenaan tähän, jotta te, hyvät lukijani, voitte itse tehdä mielestänne oikeat johtopäätökset. Kas tässä,  olkaa hyvät:

”30.11.2010 19:00

Tyydyttyneeltä rasvalta suojaava proteiini löytyi

Uuden Cell Metabolism -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan paljon tyydyttyneitä rasvoja sisältävä ruokavalio johtaa massiiviseen tulehdusreaktioon ilman tältä tappavalta seuraukselta suojaavaa proteiinia.
"Hiirillä, joilla ei ollut tätä proteiinia ja jotka söivät suuria määriä tyydyttyneitä rasvoja, imusolmukkeet kasvoivat äärimmäisiin mittoihin", sanoi Sander Kersten Wageningen yliopistosta Hollannista. "En ole koskaan nähnyt mitään vastaavaa."
Kersten sanoi, että yhteys tyydyttyneen rasvan, tulehduksen ja kroonisten sairauksien, kuten sydän- ja verisuonitautien sekä diabeteksen, välillä on tunnettu pitkään. Miksi tyydyttynyt rasva on niin vahingollista, ei kuitenkaan ole ollut lainkaan selvää.
Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että rasvojen vaikutus on yhteydessä proteiiniin Angptl4. Uudessa tutkimuksessa tutkijat halusivat selvittää, mitä tapahtuu hiirille, joilta puuttuu Angptl4, kun niitä ruokitaan tyydyttyneillä rasvoilla. Tämän proteiinin vajaus aiheutti hiirille vakavia immuunireaktioita ja lopulta kuoleman. Näin kävi vain silloin, kun eläimiä oli ruokittu tyydyttyneillä rasvoilla. Löydöksellä on merkitys varsinkin noin kolmelle prosentille ihmisistä, joilla on mutaatio Angptl4-geenissä. Löydös myös korostaa imusolmukkeiden ehkä aliarvioitua merkitystä reaktiossa ruokavalion runsaaseen rasvaan.”

Tummaa suklaata pidetään terveellisenä kaakaon sisältämien antioksidanttien vuoksi. Mekin korvasimme lauantai-illan leivoksen tummalla suklaalla jo vuosia sitten. Logiikka oli suunnilleen se, että ei suklaa ainakaan yhtä haitallinen ole, kuin leivos.  Maitosuklaassa olevan maidon sanotaan estävän antioksidanttien vaikutuksen, mutta minusta koko kysymys antioksidanteista vaati vielä paljon lisätutkimuksia.   Sen olemme puolisomme kanssa havainneet, että kun totuimme tummaan suklaaseen, niin maitosuklaa alkoi maistua aivan kauhealle. Nyt ymmärrämme hyvin sen, miksi mannermaalla tumma suklaa on paljon maitosuklaata suositumpaa.  Puolisoni ja niin ollen myös minun suosikkisuklaani on J.D. Grossin Lidl’lle valmistama Amazonas 60 %. Sen tuoteseloste on saksalaisen mukava: kaakaomassa, sokeri, kaakaovoi ja emulgointiaine (soijalesitiini).  Tämä suklaa sopii siis myös eläinperäisiä tuotteita välttäville.  Lisäksi on huomattava se, että suklaan kaakao on suklaan nimen mukaisesti peräisin Etelä-Amerikasta, jossa ei tiettävästi käytetä lapsityövoimaa kaakaotiloilla, kuten Afrikassa.

Jos kuitenkin uskot voihin ja kermaan, niin tee itsellesi edes sellainen palvelu, että käyt säännöllisesti rasva-analyysissä. Kokonaiskolesterolin mittaaminen ei kerro riittävästi, joten veren rasva-analyysi on tarpeen. 

Väitöskirjoissa tiede on usein vilpittömillään johtuen väittelijöiden usein nuoresta iästä ja innosta saada tutkimus tuloksineen tehtyä niin, että eivät seminaarin opponentit eikä väitöstilaisuuden vastaväittäjä pääse herkuttelemaan.  Mieleeni on jäänyt mm. väitöskirja, jossa tutkija oli tutkinut kaikki Suomen silloin yli 100  -vuotiaat kansalaiset.  Tarkoituksena oli löytää heistä yhdistäviä tekijöitä. Yksi löytyikin. Kaikilla Suomen yli 100 -vuotiailla veren kokonaiskolesteroli oli alle viiden.

Kerroin edellä siitä, että minusta kansanedustajien mollaaminen on ikävää. Myös Pekka Puskaa on mollattu viime aikoina oikein olan takaa.  Tämä on seurausta meijeriteollisuuden lobbauksesta, joka on antanut mollaamiselle aseet.  Pekka Puska on ollut vähentämässä suomalaisten miesten kuolemia ennennäkemättömällä tavalla.  1970 –luvun alussa suomalaiset  miehet olivat kansainvälisessä kuolleisuusvertailussa sijoilla 90 – 95, kun vähimmän kuolleisuuden maa on ensimmäinen.  Tänä päivänä suomalaiset miehet ovat samassa tilastossa sijoilla 20 – 25. Muutos on huikea, eikä sitä voi  selittää millään muulla, kuin Pohjois-Karjala –projektin aloittamalla tiedottamisella ja keskustelulla. Kun projekti aikoinaan alkoi, ja kuuntelimme sitä radiosta työpaikan kahvitauolla, niin eräs Pohjois-Karjalasta kotoisin ollut insinööri totesi lakonisesti: ”Niin, meilläpäinhän kaikki reseptit alkavat: ”otetaan 200 gramma voita pehmenemään”.

Hyvä kehitys uhkaa kuitenkin muuttua, sillä uusimpien tilastojen mukaan voin ja kerman myynti on kasvamassa. Kun tähän lisätään pikaruoan suosio, kokomaitokahvien lisääntyvä juominen sekä kookoksen muodissaolo, niin on pelättävissä, että sydän- ja verisuonitaudit alkavat jälleen kasvaa.  Kunnilla ei todellakaan olisi siihen varaa.

Teollisuutta ei kiinnosta kuluttajien terveys, vaan tuotteiden kaupaksi saaminen. Tapaatko, hyvä lukijani ostaa kaupasta terveysvaikutteisia elintarvikkeita?  Tiesitkö, että kaupoissa on vain kahdenlaisia terveysvaikutteisia elintarvikkeita? Ne ovat ksylitolia sisältävät purukumit ja makeiset sekä kasvisteroleja sisältävät margariinit ja mahdolliset muut tuotteet. Ksylitoli vähentää kariesta ja mahdollisesti lapsien korvatulehduksia. Kasvisterolit alentavat LDL –kolesterolia. On kaupoissa muitakin tuotteita, jotka väittävät olevansa terveysvaikutteisia, mutta vain noille kahdelle on myönnetty Euroopan komission lisenssi. Muut ovat siis huuhaata.

 Liekö antioksidanteissa voimaa, mutta Turun yliopiston Aurora –lehdessä nro 2/2010 elintarvikekemian tutkija Jukka Suomela kertoo, että kotimaisessa puolukassa on kymmenkertainen määrä hyödyllisiä yhdisteitä verrattuna esimerkiksi yhdysvaltalaiseen pensaskarpaloon. Toinen tutkija Henna-Maria Lehtonen sanoo samassa jutussa, että ”marjoista voidaan löytää antioksidantteja tehokkaampia yhdisteitä”. Jäämme odottamaan.

Laihtuminen on helppoa. Eihän se edellytä muuta, kuin että pitkän ajan kuluessa syö vähemmän, kuin kuluttaa. Se mihin aikaan vuorokaudesta syö, mitä syö, ja mitä sekoittaa keskenään, ei vaikuta asiaan.  Geenit vaikuttavat lihomiseenkin. Toiset lihovat helpommin, kuin toiset. Geenit eivät kuitenkaan estä laihtumista, vaan kuten edellä sanoin, jos syö vähemmän, kuin kuluttaa, niin laihtuu. Vaikka liikunta onkin terveellistä, näyttää asia olevan niin, että laihtuminen onnistuu paremmin syömistä vähentämällä, kuin liikunta lisäämällä. Omasta ”geenieni vastaisesta” laihtumisesta olen kertonut blogissani luettavina olevissa muistelmissani ”Kaikenlaisia esimiehiä”. Sen lisäksi olen seurannut vierestä onnistuneita ja pysyväksi jääneitä laihtumistapauksia. Hyviä kokemuksia on ainakin Painonvartijoiden dieeteistä, mutta Painonvartija –järjestö ei enää toimi Suomessa. Bisnes ei kannattanut.  Myös VLC –valmisteiden avulla pystyy laihtumaan, kunhan ei tee niin, kuin erikoisosaston sihteeri: ”En minä ole laihtunut, vaikka olen syönyt VLC -pakkauksen joka aterian jälkeen”. Eräs miespuolinen työkaverini onnistui laihtumaan pidättäytymällä päivittäin syömästä mitään klo 18:n jälkeen.  On huomattava, ettei hän syönyt ”varastoon”, vaan jätti osan entisistä syömistään todella syömättä.  Myös puolittamalla kaiken, mitä on aikaisemmin syönyt, on moni onnistunut laihtumaan.  Tutkijoiden mukaan lautaskokoa pienentämällä voi vähentää syömänsä ruoan määrää. Lautasen läpimitan pienentäminen vähensi syödyn ruoan määrää jopa 22 %:lla.

Glykeeminen indeksi sinällään on totta ja toimiva mittari. Siinä mielessä se kuitenkin on huuhaata, että tavallinen ateria sisältää hyvin erilaisen glykeemisen indeksin saavia raaka-aineita, joten koko aterian glykeemisen arvon laskeminen on lähes mahdotonta. Jos nyt vaikka alkuruoaksi syömme salaattia, jossa on monenlaisia vihanneksia sekä raejuustoa, ja pääruoaksi syömme naudan sisäfilettä punaviinikastikkeessa perunamuhennoksen kanssa, niin kerropa hyvä lukijani, mikä on aterian glykeeminen indeksi.

Parhaillaan näyttää olevan muotia syyttää hiilihydraatteja lihomisesta. Rasvojen lailla hiilihydraatteja on sekä hyviä että pahoja, mutta laihtumisen kannalta ei ole väliä sillä, mitä rasvaa tai mitä hiilihydraatteja syö. Kaikissa rasvoissa ja öljyissä on edelleen yhdeksän kilokaloria grammassa ja kaikissa hiilihydraatissa on edelleen neljä kilokaloria grammassa. Myös valkuaisaineessa eli proteiinissa on neljä kilokaloria grammassa. Muuten suuresti arvostamani Helsingin Sanomatkin kirjoitti eräässä ruokanumerossaan, että jos peruna – makkara –paistos lihottaa, niin syy on perunassa. Laitoin silloin toimitukselle viestin, jonka toista tässä. Syökää ensin esimerkiksi puolen vuoden ajan makkaraa ilman perunaa, ja sen jälkeen toisen puolen vuoden ajan perunaa ilman makkaraa, ja katsokaa, miten paino kehittyy kummankin puolen vuoden aikana.

Juuri tätä kirjoittaessani tuli julkisuuteen tieto tutkimuksesta,  jonka päätulos oli se, että ne ihmiset, jotka saavat ravinnossaan eniten kokojyväviljan kuituja, elävät kaikkein vanhimmiksi.

Jos laihtuminen on kiinni heikosta tahdonvoimasta eli et pysty vastustamaan nälän tunnetta, niin tiede tarjoaa pari keinoa sen voittamiseksi. Proteiinit säilyttävät kylläisyyden tunteen kauemmin, kuin rasva tai hiilihydraatti. Syö siis proteiinipitoista ruokaa, mutta älä liioittele, sillä ei ole terveellistä syödä suuria määriä proteiinia joka päivä.

Toinen keino nälän tunteen pitämiseksi loitolla mahdollisimman kauan on keittojen syöminen. Vesi keitossa nimittäin pitää vatsalaukun täynnä kauemmin, kuin vastaava vesimäärä ruoan yhteydessä erillisenä nautittuna.

Myös kalsiumin eli kalkin on osoitettu auttavan jonkin verran laihduttamisessa, sillä kalkki sieppaa suolistosta mukaansa rasvaa, jolloin molemmat poistuvat elimistöstä. Myöskään kalkki ei silloin imeydy.  Vaikutus laihtumiseen on kuitenkin niin vähäinen, että jos lisät nykyiseen ruokavalioosi kalkkia sisältäviä tuotteita jättämättä mitään pois, voi tulos olla se, että lihot.  Kannattaa nimittäin huomata se, että jo vuosikymmenten ajan Suomessa on syöty maitotuotteita ja siis kalkkia enemmän, kuin luultavasti missään muussa maassa, ja silti suomalaiset ovat maailman lihavin tai ainakin toiseksi lihavin kansakunta.

Luitten kunnossapidon kannalta tärkeintä on liikkuminen, sillä runsaskaan kalkin tai D –vitamiinin nauttiminen ei vahvista luita ilman liikuntaa. Kaikki liikunta on luuliikuntaa, sillä aina, kun liikumme, lihakset alkava väreillä luita vahvistavalla tavalla.  Eräs luontaistuote tosin mainosti itseään sillä, että sen sisältämä kalkki ei mene aiheuttamaan verisuonitukoksia, vaan suoraan luihin, mutta tämä väite on täyttä huuhaata ja sisältää kaksi karkeaa virhettä. Ensinnäkään kalkki ei aiheuta verisuonitukoksia ja toisekseen kalkki käyttäytyy aina samalla tavalla elimistössä riippumatta siitä, missä tuotteessa se on.

Tätä kirjoittaessani elämme marraskuuta 2010. Siitä tuli mieleeni se vanha totuus, että laihtumisen tai lihomisen kannalta sillä ei ole merkitystä, mitä syö joulun ja uudenvuoden välillä, mutta sillä on, mitä syö uudenvuoden ja joulun välillä.

Luontaistuotemainoksia on omalla tavallaan hauska katsella. Ensinnäkin asetuksen mukaan niissä ei saa mainostaa ”lääkettä” jonkin sairauden parantamiseen, mutta tämä ei tunnu juurikaan hillitsevän alaa. Toinen merkillinen asia on se, että luontaistuotteita tarjotaan sairauksiin, joita ei ole olemassa. Yksi tällainen sairaus on elimistön happamuus. Sitä varten ei kenenkään tarvitse syödä sen paremmin oikeaa ruokaa, kuin luontaistuotteita, sillä oma elimistömme hoitaa kyllä emäs/hapan –tasapainon automaattisesti.  Toinen ikuisuusongelma luontaistuotteita syövien joukossa näyttää olevan elimistön kuona-ainepitoisuus.  Ihmisellä on maksa ja munuaiset kuona-aineiden poistamiseksi. Jos ne eivät toimi, niin sitten ovat asiat huonolla tolalla sen ihmisen osalta, eikä luontaistuotteista ole apua.

Logiikka kateissa: Naistenlehdillä, jotka samassa numerossaan kertovat laihduttamisen tärkeydestä ja antava laihdutusvinkkejä. Lehden seuraavalla sivulla on leivonnais- ja ruokareseptejä, joissa rasvaa ei todellekaan säästetä.

 LAKTOOSINTOLERANSSI

Tämä kirjoitus ei koske teitä, jotka kärsitte asiallisesti diagnosoidusta laktoosi-intoleranssista. Teitäkin on ihan oikeasti joitakin. 

Opiskellessani Turussa 1970 – 75 asuin kaksi viimeistä vuotta omakotitalossa vuokralla. Vuokranantajaperheessä oli alakouluikäinen poika, jonka epämääräisten vatsavaivojen syyksi paljastui pitkällisten tutkimusten jälkeen laktoosi-intoleranssi. Samalla kun pojan äiti oli tietysti huolestunut, tunsi hän myös tiettyä ylpeyttä siitä, että kyseessä oli Turun toinen laktoosi-intoleranssitapaus.  Turun kokoisessa kaupungissa oli siis kaksi tapausta.

Kun nykyään menen markettiin, niin maitotuotteitten hyllyillä ei juuri muuta ole, kuin vähän tai ei lainkaan laktoosia sisältäviä tuotteita. Tutkimustiedon perusteella voisi arvioida, että suomalaisista nykyään laktoosi-intoleranssia potee noin 14 – 17 %. Suomalaisista siis ainakin 83% - 86 % sietää laktoosia. Miksi pienen vähemmistön vuoksi terrorisoidaan suurta enemmistöä? Suosikkimarketissani on tätä nykyä sellainenkin ihmeellinen tuote, kuin laktoositon luomumaito.  Luomu –sana on johdettu sanasta luonnonmukainen. Missähän on sellainen luomuravintoa syövä lehmä, joka lypsää laktoositonta maitoa? 

Laittaisin mielelläni lounaaksi ainakin kerran viikossa kiusaus –tyyppistä ruokaa. Se ei kuitenkaan onnistu, sillä kaupassa on keveitä ja maukkaita kerman korvikkeita, mutta ne ovat kaikki vähälaktoosisia tai laktoosittomia. Oikeaa kermaa taas en terveyteni vuoksi käytä.

Ravintolaankaan ei nykyään huvita mennä syömään, kun siellä kaikki ruoat ovat laktoosittomia tai vähälaktoosia. Meidän kahden hengen talouteen tuodaan kaupasta vain maitotuotteita, joissa laktoosi on tallella. Syy on paitsi periaatteellinen myös se, että pyrimme suosimaan luonnollisuutta.

Sunnuntai on ainoa viikonpäivä, jolloin nautimme lounaalla muuta jälkiruokaa, kuin hedelmän. Olemme kumpikin vaniljafriikkejä, jonka vuoksi jälkiruokamme ovat lähes aina vaniljalla maustettuja. Suomessa tehdään jälkiruoaksi hyvin soveltuvia vaniljavanukkaita ja vastaavia, mutta ne kaikki ovat vähälaktoosisia tai laktoosittomia.  Onneksi näin, sillä muuten emme ehkä olisi tulleet maistaneeksi saksalaista Ehrmanin grand dessert vaniljaa.  Aina syödessäni sitä ajattelen, että jos ruoalla ei olisi merkitystä terveyteen, niin en muuta söisikään.